Hannu Kesola on alun perin Vesilahtelainen, nykyisellään Nokialaistunut sarjakuvantekijä, joka on tunnettu kiihkeän realistisista kauhu- ja rikossarjakuvistaan. Tämä on lyhennetty haastattelu, joka ilmestyi kokonaisuudessaan Musta Ritari kustannuksen lehdessä ”Hannu Kesola: Kyyti ja muita tarinoita”. Kyseinen lehti on saatavilla kustantajan nettisivuilta, sekä hyvin varustetuilta sarjakuvakauppiailta.

Kuvaile kirjoittamisprosessiasi?
Yleensä, kun saan idean tarinaan, pyrin miettimään sen päässäni melko pitkälle niin, että varsinainen kirjoitustyö sujuu jo melko nopeasti, koska minun ei siinä vaiheessa tarvitse enää varsinaisesti punoa juonta. Toki siinäkin vaiheessa mieleen tulee usein uusi asioita, joita lisäilen käsikirjoitukseen. Teen myös pieniä muistiinpanoja juonesta ja joistain yksittäisistä lauseistakin, joita haluan käsikirjoituksessa käyttää. Kun käsikirjoitus on valmis, otan siitä etäisyyttä muutaman viikon, kunnes tarkistan sen ja tarvittaessa muokkaan. Lopuksi lähetän käsikirjoituksen vielä amerikkalaiselle oikolukijalle, koska kirjoitan käsikirjoitukseni nykyään suoraan englanniksi.

Mistä saat ideat käsikirjoituksiisi?
Luulen, että ideat kumpuavat alitajunnasta ja vaikutteita tulee varmasti eniten lukemistani sarjakuvista tai katsomistani elokuvista ja TV-sarjoista. Ideoita pitempiin sarjoihin tulee yleensä useampia vuodessa ja suurinta osaa niistä lähden työstämään. Muutamaa ideaa, aiempia huomattavasti pidempiin projekteihin, olen vielä pantannut tulevaisuuteen.

Rikos ja kauhu tuntuvat olevan toistuvia teemoja sarjakuvissasi, miten kommentoisit sitä?
Kauhu on genrenä kiinnostanut minua jo ihan lapsesta asti, joten on luontevaa, että olen halunnut kirjoittaa kauhuaiheisia sarjakuvia. Rikostarinat löysin vasta vähän myöhemmin ja tällä hetkellä nautin ehkä eniten, kun kirjoitan monimutkaisia tarinakuvioita juuri johonkin rikossarjaan. Ne ovat yleensä työläämpiä kirjoitettavia, joten tavallaan ne ovat myös palkitsevia.
Mutta jos nuo kaksi genreä summaa niin voisi sanoa, että minua kiinnostaa enemmän tarinoissani tutkiskella ihmismielen pimeämpiä puolia, koska uskon saavani tehtyä niistä mielenkiintoisempia tarinoita.

Millaisia sarjoja sinulla on tällä hetkellä työn alla?

Uusimpina ulostulevina sarjoina on Amigo Comicsin julkaisema scifikauhusarja, The Last Hunt, ja tummanpuhuva yksiosainen rikossarjakuva, The Burning Rubber. Kevään aikana pitäisi myös alkaa tulla ulos prätkäjengistä kertova sarjakuva, Blood, Skulls & Chrome, jonka kustantaa Pond Scum Comics.
Lisäksi työn alla on tällä hetkellä rikossarjat The Evil That Men Do ja The Knifeman ja kauhusarjat Haunted Mississippi ja Cursed Land sekä scifisarjat Empire Adrift ja Division Psi Blue. Osalla sarjoista on jo kustantaja valmiina ja muutamaa olemme vasta rupeamassa lähettämään kustantamoille.

Mistä tarinastasi olet tällä hetkellä kaikkein ylpein?
Tuo on hyvin vaikea kysymys, koska kaikki projektit ovat omalla tavallaan rakkaita, ja täten vaikeita laittaa järjestykseen. Mutta jos jotain pitäisi nimetä niin voisin lähteä ajattelemaan, että mitä käsikirjoituksiani pidän kaikkein vahvimpina, tai minkä tekeminen on ollut kaikkein tyydyttävintä. Silloin vastaus olisi ehkä jompikumpi rikossarjoista The Evil That Men Do tai The Knifeman.

Yö huutaa armoa -albumista ollaan työstämässä elokuvaa Itävallassa. Mitä projektille kuuluu tällä hetkellä?
Kuukausi sitten sain luettavakseni ensimmäisen version elokuvakäsikirjoituksesta. Leffalle ollaan ilmeisesti jo löydetty ohjaaja, joka muokkaa vielä käsikirjoitusta tarvittaessa. Mielenkiinnolla odotan, että saadaanko leffa joskus ulos. Näistä asioista, kun ei koskaan varmuudella tiedä.