Skip to content

Esittelyssä käsikirjoittaja Vesa Vitikainen

Esittelyssä käsikirjoittaja Vesa Vitikainen published on
Vesa Vitikainen edustamassa Musta Ritari kustannusta Porin Kirjojen yö-tapahtumassa 2017

Kuka olet ja miksi?
Vesa Vitikainen, Porissa asusteleva sarjakuvantekijä. Vanhempieni mielestä Vesa oli ihan kiva nimi – 70-luvulla. On se sitä edelleen. Sarjakuvia kirjoitan koska tykkään, ja Poriin muutin muijan perässä.

Kuvaile kirjoittamisprosessiasi ensin kolmella sanalla, sitten vapaamuotoisesti.

Ideoi-kirjoita-typistä.

Juttu yleensä lähtee ideasta, joskus se vain tulee, mutta joskus se pitää ihan vartavasten keksiä, ja pojat se on joskus työlästä. Sitten kirjoitan sen pariin kertaan, ja sitten typistän siitä pois ylimääräisen joutavanpäiväisen turhan toiston ja muun täytemateriaalin jota yleensä on kaikissa sarjakuvissa ja paljon. Siten sarjiksesta saa tiiviin ja kompaktin, ja sitä on helpoin tarjota piirtäjällekin. Lyhyessäkin sarjiksessa ehtii tapahtua paljon. Teen yleensä kuvakäsiksen, jotta piirtäjä saa selkeän kuvan mitä on tarkoitus tehdä. Jos juttu ei tunnu hyvälle, saatan jättää sen jäähylle vähäksi aikaa, ja palaan siihen myöhemmin. Idea saattaa sitten ottaa tuulta alleen.

Mistä siis saat ideat käsikirjoituksiisi?

Joskus niitä tulee vastaan ihan itsekseen, joskus työlään aivomyrskyilyn tuloksena, joskus joku huono sarjakuva/elokuva/kirja saa aikaan ajatuksen että tämän voisi tehdä niiiin paljon paremmin. Joskus aivomyrskyilykin voi olla ihan hauskaa. Ainakin jos kello on lähellä puoltayötä ja aivot rentoutuvat.

Miten Kersantti Napalm syntyi?

Se on pitkä tarina… Junnuna suunnittelin suomalaista agenttisarjista, jossa olisi ollut supervaltojen superagentteja sivuhahmoina. Se sarjis jäi tekemättä, mutta pari sivuhahmoa oli ihan kiinnostavia. Kersantti Napalm oli siis jenkkien superagentti, entinen supersankari. Ryssien superagenteista muodostui myöhemmin eversti Kozyrev ja Sergei. Tein sitten lyhärin niiltä vuosilta kun Napalm vielä oli supersankari, ja huomasin että hahmohan on ihan toimiva. Tästä on muuten noin 25 vuotta, että paljon on ehditty puuhastella! Napalm on ollut Iltiksen kuukauden kotimaisena, pärjännyt pohjoismaisessa sarjiskilpailussa, ollut ensimmäinen kotimainen supersankari kioskilevityksessä, sitä on piirtäneet lähes kaikki valtakunnan huippupiirtäjät, ja ilmestyyhän se myös säännöllisesti Tähtivaeltajassa.

Kersantti Napalm: Maallinen hahmo – Vesa Vitikainen ja Jarkko Hyppönen

Mitä käsikirjoitat tällä hetkellä Kersantti Napalmin lisäksi?

Kersantti Napalm: Best of 1996-2005 kokoelma Kannen kuvittaja Katja Louhio
Sain juuri valmiiksi yhden vaihtoehtohistoriallisen sotasarjakuvan, Isku Porkkalaan! Se ilmestyy syksyllä. Se saattaa olla jäähyväiseni sotasarjakuville, niitä on nyt kirjoitettu useampi vuosi ja yhteensä kuusi alpparia. Poliisi & Oikeus -lehteen humoristista poliisisarjaa, kuvittajana on Tomi Sunnarborg. Ja sitten on yksi infosarjis työn alla.

Miten kommentoisit sitkeitä huhuja siitä että olet kaksinverroin agentti, eli kaksoisagentti?

Perätön huhu, niin kuin sekin että olisin muuttanut Amerikkaan ikkunanpesijäksi.

Mitä vinkkejä antaisit käsikirjoittajille, jotka pyrkivät kirjoittajiksi jenkkimarkkinoille?

Kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Hannu Kesolaan, joka tietää asiasta jotakin, minä en. Mutta kannattaa ehkä kirjoittaa jotain ensin kotimaan markkinoille, niin tietää jotain kirjoittamisesta.

Mikä on mielestäsi paras Kersantti Napalm tarina?

Paras lyhäri on varmaan ”Maallinen hahmo”, ja novelleista paras on ”Jäähyväiset auringonnousulle”, paras srippisarja on ”Kylmään ja pimeään” ja albumeista paras tähän mennessä ”Menneen talven lumia”. Tarinakokonaisuuksista pitää nostaa esiin ”Kadotuksen Tuulet” joka oli pisin siihen asti tehty tuotantokausi. Se oli eeppinen!

Rehellinen mielipiteesi Musta Ritari kustannuksesta ja ylimmästä johtajasta, Mikael Mäkisestä?

Hauska mies, Äetsän hauskin. Ei kestäisi kehässä montaa sekuntia. Mutta ahkera piirtäjä, kova kustantelemaan erilaisia sarjiksia. Raha-asioista se ei kyllä ole perillä.

Upea, upea ihminen. Nerokas. Eikä ollenkaan sellainen joka alentuisi muuttamaan muiden kirjoittamia vastauksia. (toim. huom.)

Kersantti Napalm: Klovninen kuolema eli melankoliset neuvostomutanttiklovnit – Vesa Vitikainen, Jarkko Hyppönen ja Markus Tuppurainen

 

Esittelyssä käsikirjoittaja Hannu Kesola

Esittelyssä käsikirjoittaja Hannu Kesola published on

Hannu Kesola on alun perin Vesilahtelainen, nykyisellään Nokialaistunut sarjakuvantekijä, joka on tunnettu kiihkeän realistisista kauhu- ja rikossarjakuvistaan. Tämä on lyhennetty haastattelu, joka ilmestyi kokonaisuudessaan Musta Ritari kustannuksen lehdessä ”Hannu Kesola: Kyyti ja muita tarinoita”. Kyseinen lehti on saatavilla kustantajan nettisivuilta, sekä hyvin varustetuilta sarjakuvakauppiailta.

Hannu Kesola edustamassa Musta Ritari kustannusta Tampere Kuplii sarjisfestareilla 2017

Kuvaile kirjoittamisprosessiasi?
Yleensä, kun saan idean tarinaan, pyrin miettimään sen päässäni melko pitkälle niin, että varsinainen kirjoitustyö sujuu jo melko nopeasti, koska minun ei siinä vaiheessa tarvitse enää varsinaisesti punoa juonta. Toki siinäkin vaiheessa mieleen tulee usein uusi asioita, joita lisäilen käsikirjoitukseen. Teen myös pieniä muistiinpanoja juonesta ja joistain yksittäisistä lauseistakin, joita haluan käsikirjoituksessa käyttää. Kun käsikirjoitus on valmis, otan siitä etäisyyttä muutaman viikon, kunnes tarkistan sen ja tarvittaessa muokkaan. Lopuksi lähetän käsikirjoituksen vielä amerikkalaiselle oikolukijalle, koska kirjoitan käsikirjoitukseni nykyään suoraan englanniksi.

Mistä saat ideat käsikirjoituksiisi?
Luulen, että ideat kumpuavat alitajunnasta ja vaikutteita tulee varmasti eniten lukemistani sarjakuvista tai katsomistani elokuvista ja TV-sarjoista. Ideoita pitempiin sarjoihin tulee yleensä useampia vuodessa ja suurinta osaa niistä lähden työstämään. Muutamaa ideaa, aiempia huomattavasti pidempiin projekteihin, olen vielä pantannut tulevaisuuteen.

Rikos ja kauhu tuntuvat olevan toistuvia teemoja sarjakuvissasi, miten kommentoisit sitä?
Kauhu on genrenä kiinnostanut minua jo ihan lapsesta asti, joten on luontevaa, että olen halunnut kirjoittaa kauhuaiheisia sarjakuvia. Rikostarinat löysin vasta vähän myöhemmin ja tällä hetkellä nautin ehkä eniten, kun kirjoitan monimutkaisia tarinakuvioita juuri johonkin rikossarjaan. Ne ovat yleensä työläämpiä kirjoitettavia, joten tavallaan ne ovat myös palkitsevia.
Mutta jos nuo kaksi genreä summaa niin voisi sanoa, että minua kiinnostaa enemmän tarinoissani tutkiskella ihmismielen pimeämpiä puolia, koska uskon saavani tehtyä niistä mielenkiintoisempia tarinoita.

Millaisia sarjoja sinulla on tällä hetkellä työn alla?

Knifeman – Hannu Kesola ja Patric Wong

Uusimpina ulostulevina sarjoina on Amigo Comicsin julkaisema scifikauhusarja, The Last Hunt, ja tummanpuhuva yksiosainen rikossarjakuva, The Burning Rubber. Kevään aikana pitäisi myös alkaa tulla ulos prätkäjengistä kertova sarjakuva, Blood, Skulls & Chrome, jonka kustantaa Pond Scum Comics.
Lisäksi työn alla on tällä hetkellä rikossarjat The Evil That Men Do ja The Knifeman ja kauhusarjat Haunted Mississippi ja Cursed Land sekä scifisarjat Empire Adrift ja Division Psi Blue. Osalla sarjoista on jo kustantaja valmiina ja muutamaa olemme vasta rupeamassa lähettämään kustantamoille.

Mistä tarinastasi olet tällä hetkellä kaikkein ylpein?
Tuo on hyvin vaikea kysymys, koska kaikki projektit ovat omalla tavallaan rakkaita, ja täten vaikeita laittaa järjestykseen. Mutta jos jotain pitäisi nimetä niin voisin lähteä ajattelemaan, että mitä käsikirjoituksiani pidän kaikkein vahvimpina, tai minkä tekeminen on ollut kaikkein tyydyttävintä. Silloin vastaus olisi ehkä jompikumpi rikossarjoista The Evil That Men Do tai The Knifeman.

The Last Hunt – Hannu Kesola ja Paul Moore

Yö huutaa armoa -albumista ollaan työstämässä elokuvaa Itävallassa. Mitä projektille kuuluu tällä hetkellä?
Kuukausi sitten sain luettavakseni ensimmäisen version elokuvakäsikirjoituksesta. Leffalle ollaan ilmeisesti jo löydetty ohjaaja, joka muokkaa vielä käsikirjoitusta tarvittaessa. Mielenkiinnolla odotan, että saadaanko leffa joskus ulos. Näistä asioista, kun ei koskaan varmuudella tiedä.

The Evil That Men Do – Hannu Kesola ja Daniel Dwyer

Seuraavaksi… Pori

Seuraavaksi… Pori published on

Musta Ritari kustannuksen aina niin ihanan myyntipöydän löydät jo alle kahden viikon päästä Porin pääkirjastolta, ensimmäisiltä Porin sarjakuvafestareilta! Ohjelmaan asti ovat meiltä päässeet Hannu Kesola, Vesa Vitikainen, Jussi Piironen, Ville Makkonen, Tuomas Myllylä ja Mikael Mäkinen! https://porinsarjakuvafestivaalit.wordpress.com/

cropped-cropped-headerb

Tampere Kuplii 2017

Tampere Kuplii 2017 published on

tk2017
Tampere Kuplii tänäkin vuonna, ja meidätkin sieltä totta kai löytää. Tänä vuonna julkaisemme tapahtumassa sarjakuvan Hannu Kesolan Kyyti ja muita tarinoita, joka sisältää Hannu Kesolan haastattelun ja kolme lyhäriä, joista kaksi on suomeksi ennen julkaisematonta. Muina tekijöinä ovat Randy Valiente, Steven Bagatzky, Mauro Bueno ja Ville Vuorinen. B5 koko ja 32 sivua kiihkeän realistista rikos- ja kauhusarjakuvaa! Hintaa tällä kyseisellä lehdellä ei ole kuin 5 euroa, joten onhan tämä todellista pulppia!

1 7

Kevään uutuudet

Kevään uutuudet published on

Musta Ritari kustannukselta on tulossa keväällä 2016 kaksi uutuus-albumia, eli legendaarisen Yö huutaa armoa -albumin käsikirjoittajan, Hannu Kesolan, seuraava menestysteos, sekä Ville Makkosen Linnavainion odotettu jatko-osa!

He kuolivat turhaanhekuolivatturhaankansi

SYVÄN ETELÄN MIES AMPUU JA JUO
Hughie, Harry ja John ovat olleet ystäviä lähes viiden vuosikymmenen ajan. Kaikki kuitenkin muuttuu erään kohtalokkaan metsästysretken jälkeen, jonka seurauksena Hughie ja Harry ajautuvat konfliktiin, josta ei ole paluuta. Pystyykö edes kaupungin sheriffinä toimiva John saamaan asiat järjestykseen, kun 70-luvun teksasilainen pikkukaupunki on muuttumassa veristen rikosten näyttämöksi? Tämän exploitaatiohenkisen rikossarjakuvan on käsikirjoittanut Hannu Kesola ja piirtänyt Sauli Jokinen.

Tekijät: Hannu Kesola ja Sauli Jokinen Liimasidottu, 60 sivua, mustavalko

linnavainio2Linnavainio 2
METEORIITIN mukan maahan saapunut OLIO pääsi TUHKAn virheen vuoksi pesiytymään Linnavainioon. Onneksi ihmiskunnan ja koko planeetan toivo, yli-inhimillisiä voimia saanut AAPO-veli onnistui kääntämään ulkoavaruuden salaisuudet sitä itseään vastaan.

Maapallon tuho on siis KÄYTÄNNÖSSÄ LÄHES TÄYSIN estetty. Sillä välin kun Aapo on metsästämässä Olion viimeisiä rippeitä jossain Mustan ristin hautausmaalla, muut ystävät päättävät ottaa rennosti ainaisen TAPPAMISEN ja SYNKISTELYN sijaan. Muut paitsi Tuhka, jolle isän poismeno on vasta nyt muuttunut tosiasiaksi.

Menneisyyden haamut, sekä yksi viikon takainen sellainen, palaavat vainoamaan sankareitamman lumeen hautautuvassa LINNAVAINIOssa.
Tekijä: Ville Makkonen Liimasidottu, 220 sivua, mustavalko

Primary Sidebar